lördag 8 oktober 2016

Mitä pohjavedestä tarkataan? (Vuosi 1999) Suotoveden vaikutus

Alkaalisuus, veden puskurointikyky (HCO3)- ( sulfaatti aiheuttaa happamuutta)

Typpi ( normaalisti pohjavedessä matala), nitraattitypen pitoisuus mitataan

Suola, kloridi

Redox

Metallit

Kasvinsuojeluaineet, tuholaismyrkyt

Pohjaveden taso

Vuoden 1999 raportissa mainitaan seuraavaa:
Raportissa ei otettu esille seuraavia:
Radon ja fluoridi : näiden pitoisuuksien antropogeeninen vaikutus on hyvin rajallista eikä niiden kohoneista pitoisuuksia voi korjata ympäristönsuojelutoimenpiteillä.
Sairautta aiheuttavat mikro-organismit ovat lähinnä antropogeenisiä alkuperältään.
Fosfaatti on myös jätetty käsittelemättä raportissa, sillä senpitoisuudet ovat hyvin matalia pohjavedessä koska se on tiukasti sitoutunut maaperään. Sitäpaitsi puuttuu terveyden kannalta asetetut raja-arvot fosfaatille
Orgaanisten miljöömyrkkyjen esiintymisestä pohjavedessä on hyvin niukkaa tietämystä eikä näitä sisällytetä raporttiin, paitsi tuholaismyrkyt. Uudemmissa raporteissa tämä asiayhteys punnitaan uudestaan.

Mainitaan maanviljelyn, jätevesien ja kaatopaikkojen (deponi, soptipp) suotoveden vaikutuksesta pohjaveteen

Tällöin mitataan

fosfaatti (PO4), kalium (K) ja kloridi (Cl) mitataan. Joskus seuraa korkeita nitraattipitoisuuksia, jos kasvisravinteissa tulee fosfaattia ja kaliumia. Koska sekä fosfaatti että kalium sitoutuvat tiukasti maaperään, voi seurata korkeita fosfaatti- ( yli 0,1 mg/l) ja kalium ( yli 10 mg/l) pitoisuuksia maanviljelyalueilla ja se voi viitata nopeisiin virtausteihin maanpinnan ja pohjaveden välillä. Vaikka nämä korkeat arvot viittaavat vaikutuksiin, niin ne saattavat olla luonnostaankin esiintyviä esimerkiksi korkeita fosfaattipitoisuuksia voi esiintyä luonnostaan anaerobisessa ( vähähappisessa) miljöössä. Fosfaattia ja kaliumia voi tulla lannoitusaineista, mutta myös jätevesistä ja kaatopaikan suotovesistä. Jos kloridipitoisuudet ovat korkeat siitä voi seurata korkeita nitraattipitoisuuksia. Tämä on tavallista jäteveden vaikutuksesta ja talousjätteen kaatopaikan suotovedestä.
Jotta voidaan löytää pohjaveden kohonneitten typpipitoisuuksien syy, on hyvä omata tietämys maankäytöstä, jätevedenkäsittelylaitoksista, lannankäsittelylaitoksista, kaatopaikoista jne.

Käsite SUOTOVESI, ( lakvatten, genomsipprande vatten, Sickerwasser SiWa, Leachate), nörgves

( Föroreningar sprids med lakvattnet. Vatten som varit i kontakt med deponerat material och som avleds från eller kvarhålls i en deponi kallas lakvatten. Lakvatten bildas av nederbördsvatten som infiltrerar deponin och vid komprimering då vattnet i avfallet pressas ut.

PINTAVESI

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pintavesi
Pintavesi on vesialueilla, kuten joissa ja järvissä, oleva maanpäällinen vesi. Pintaveden vastakohta on pohjavesi. Pintaveteen on liuennut ilmaa ja sen kovuus on yleensä alhainen. Pintaveden lämpötila vaihtelee runsaasti vuodenajan mukaan: kesällä pintavesi on lämmintä ja talvella kylmää^[1].

Pintavettä

Pintavesiä voidaan luokitella niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisessa luokittelussa vettä tarkastellaan ensisijaisesti sen biologisten laatutekijöiden kuten levien, kasvien ja eläinten valossa. Arvioinnissa otetaan tällöin huomioon myös veden laatutekijät kuten pH-arvo ja näkösyvyys. Kemiallista tilaa arvioidaan tutkimalla pintavedessä esiintyviä kemiallisten aineiden pitoisuuksia^[2].

Ruotsalainen WIKI-versio on runsassanaisempi:
pintavesi vuorovaikutata ilmakehän kanssa ja voi olla "makeaa" siis suolatonta tai vastakohtana suolaista.
Suurin osa on suolaista merivettä. Pintavesi vaikuttuu helposti siihen tulevista ja siitä lähtevistä virtauksista ja sateesta. MAAN pinnasta 71% on veden peittämää. Tästä on 96% merien pintavesiä. Ruotsissa järvet muodostavat 9% valtion pinnasta. Pintaveden alue on laajempi. Järvien kokonaispinta-ala vaihtelee riippuen maan kohoamisesta ja säätelystä.

Ytvatten är det vatten som finns på Jordens yta i sjöar, vattendrag, hav och våtmarker. Den största delen av ytvattnet är saltvatten. Ytvatten interagerar med atmosfären, genom processer såsom t.ex. uppvärmning/nedkylning, avdunstning och nederbörd, samt är en del av vattnets kretslopp.
Ytvattnets förekomst och volym är ett resultat av klimatologiska parametrar, topografi och geologi medan sammansättningen i huvudsak beror på tillrinningsområdets karaktär och användning^[1]. Gällande kvalité uppvisar ofta ytvatten en stor variation, vilket skiljer sig från tex grundvatten. Detta beror på att ytvattnets sammansättning starkt påverkas av ytliga flöden, ytavrinning och nederbörd. Därmed kan ytvattenkvalitén förändras snabbt beroende på årstid, meteorologiska förhållanden eller ändringar av den omgivande markanvändningen^[2].
Ca 71% av jorden yta täcks av vatten, vilket till 96% består av marint ytvatten ^[3]. Uppskattningsvis täcker ytvatten i Sverige, i form av endast sjöar, en yta av 40 000 km², vilket representerar 9% av Sveriges totala areal^[4]. Fullständiga arean för ytvatten uppskattas till betydligt mer än så. Sjöarnas totala yta kan variera och beror bland annat på reglering av sjöar och landhöjningen^[4].

Innehåll

POHJAVESI ja akviferi -sana

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjavesi

Pohjavesi

Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa

Pohjavesiposti Kontinkankaalla Oulussa

Pohjavesi (GRUNDVATTEN) on maanpinnan alapuolisista vesistä maaveden (MARKVATTEN) alapuolella sijaitsevaa vettä. Sitä muodostuu huonosti vettä läpäisevien maakerrosten päälle
Pohjavesikerroksen raja on siinä kohdassa, josta alaspäin maaperä on vedellä kyllästettyä.
Kaikki maanpinnan alainen vesi ei siis ole pohjavettä.

Ihminen käyttää pohjavettä juoma- ja talousvetenä kaivojen (kaivo, BRUNN) kautta. Paikkaa, jossa pohjavesi tulee maanpinnan yläpuolelle, kutsutaan lähteeksi. (lähde, KÄLLA)

Pohjavedet (GRUNDVATTEN) muodostavat jäätiköiden (GLACIÄR) jälkeen toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla.

Pohjaveden kelpoisuus juomavedeksi johtuu siitä, että se on maakerrosten läpi suotautuessaan puhdistunut epäpuhtauksista, kuten haitallisista bakteereista.
Samalla veteen liukenee useita hyödyllisiä suoloja.
Ihmiselle käyttökelpoisinta on hiekka- ja sorapitoisesta maaperästä tai peruskallion halkeamista löytyvä, paljon vapaasti liikkuvaa vettä sisältävä pohjavesi.

Pohjavesivarasto eli akviferi saa vetensä sateena, joista, järvistä tai toisista pohjavesivarastoista. Lopulta vesi purkautuu mereen, järviin tai toisiin pohjavesivarastoihin. Varasto on uusiutuva, mutta jos sitä käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, se ehtyy.

Tällä hetkellä maapallon pohjavesivarat ovat ihmisen liiallisen käytön vuoksi ehtymässä.^[1] Pohjavesien ehtyminen uhkaa viljantuotantoa kuivilla ja puolikuivilla alueilla.^[2]
Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös suolata useita akvifereja.^[3]

Pohjavesivarasto voi olla kolmenlainen sen mukaan, mikä sen pintaa rajoittaa:

Rajoittamaton akviferi: yläpinnan muodostaa vapaa pohjaveden pinta.
Rajoitettu akviferi eli salpavesi: yläpinta rajoittuu huonosti vettä läpäisevään kerrokseen (akvikludi). Tällaisen varaston vesi on peräisin muualta kuin itse varaston päälle sataneesta vedestä.
Orsivesi: varsinaisen pohjaveden yläpuolelle on vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut uusi pohjavesivarasto.

Pohjavesitiede tunnetaan nimellä geohydrologia.

Katso myös

Lähteet

Ehrlich, Paul R. & Ehrlich, Anne H.: The Population Explosion. New York: Simon & Schuster, 1991. ISBN 0-671-73294-3. (englanniksi)

Viitteet

The Population Explosion, s.28-29.
The Population Explosion, s. 95.
The Population Explosion, s. 178.

Aiheesta muualla

Pohjaveden synty ja esiintyminen, Geologian tutkimuskeskus
Luonnonvarakeskus (Luke): Metsät ja vesi -tutkimus- ja kehittämisohjelma
Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus

VESIASIOITA pohjavedestä ja pintavedestä (Ruotsissa)

Koska fosfaatti on IHMISEN kehopuskureita, se vaatii kehoveden ja sen takia veden osuus on tärkeä, koska siihen liukenee paljon epäorgaanisia aineita jotka taas vaikuttavat toisiinsa. Fytiini taas antaa niitä fosfaatteja ja kaikki siitäkin lähtevät reaktiot tapahtuvat vesimiljöössä. Ihminenhän on suurimmaksi osaksi vettä.

Nyt teen muistiinpanoja aivan LUONNON perusvedestä. Grundvatten. Tämä on miljööasioita.
LÄHDE: Grundvatten. bedömningsgrunden för miljökvalitet (1999).

Ruotsin pohjaveden laadun seurannasta ( Sitaatti uudemmasta tiedosta nettilähteestä.
Joka viides vuosi tehdään koottu esitys pohjaveden tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista kaikilla tyyppialueilla viljelymailla ja

En förteckning över datavärdar finns att hitta på Naturvårdsverkets webbplats under adressen http://www.naturvardsverket.se/sv/Tillstandet-i-miljon/Miljoovervakning/Miljoovervakningsdata/

Rapportering, utvärdering

Vart femte år görs en samlad presentation av grundvattnets tillstånd och förändringar i denna i samtliga typområden relaterad till åkermarkernas och akviferernas geologi, klimat, växtodlingsföljder och odlingsåtgärder.

Utvärderingen omfattar två delar.

(1) Den första gäller påverkan på (tillstånd och förändringar) grundvattnet som sådant till följd av jordbrukets påverkan.

(2) Den andra omfattar grundvattnet som transportör av de förorenande ämnena från odlade områden till ytvattendrag.

(1) Tillstånd och förändringar hos grundvattnet främst med avseende på halter av kväve (nitrat och ammonium) och fosfat (totalfosfor och fosfatfosfor) relateras till faktorer som reglerar dessa halter i grundvattnet.

Dessa faktorer är

grundvattnets fysikaliskt-kemiska egenskaper (reducerande/oxiderande egenskaper),
markanvändning,
odlingsformer,
odlingsåtgärder,
klimat och klimatvariationer (som bl.a. återspeglas i grundvattnets nivå fluktuationer) liksom
till åkermarkens jordartssammansättning och geokemi,
akviferens geologi och
de hydrogeologiska förutsättningarna.

Kvantifiering av föroreningsbelastningen på grundvattnet kan göras på olika sätt.
---Dels genom att beräkna årliga transporten av föroreningar med markvattnet till grundvattnet genom analys av markvattnets kemiska sammansättning och modellering av flödet (SOIL (Jansson &Halldin, 1979) och SOIL-N (Johnsson et al., 1987)),

--- dels genom att beräkna grundvattenbildningen och anta att det vatten som tillförs grundvattnet har samma halt som grundvattnet i den ytligaste nivån.

Markvattnets halt kan i förekommande fall fås genom att analysera

halterna i dräneringsvatten. I inströmningsområden utgörs detta av perkolationsvatten. En relativ kvantifiering av tidsmässiga variationer i belastningen på grundvattnet i inströmningsområden kan fås genom mätning av dräneringsvattnets flöde och halter.

(2) Transporten av föroreningar med grundvattnet till ytvatten kan kvantifieras genom att beräkna grundvattenflödet och halterna i rören närmast ytvattendraget. Grundvattenflödet kan uppskattas genom hydrologisk budgetberäkning eller genom modellering.

Kvantifiering av föroreningsbelastning på grundvatten och transport av föroreningar med grundvatten till ytvatten görs på årsbasis.

Beräkningar av årsvärden görs med det agrohydrologiska året som bas (1. juli - 30. juni).

KOMMENTTI: POHJAVETTÄ koskevasta sanastosta otan toisen sitaatin suomenkielellä, koska tuli eteenuusi sana akviferi, ruotsiksi akvifer- er.

måndag 19 september 2016

Kehon fosfaattilähteistä Pi- säätymisistä.

Käsittääkseni ihminen saa orgaanista fosfaattia fytiinimuodossa (IP6) ja muuten lähinnä epäorgaania fosfaattia ruoassa. Sitten on fosfaattitaloutta soluissa ja fosfaattia esiintyy inerttinä kompleksina suolistobakteerien tekemien polyhydroksialkaanihappojen Ca polyfosfaattikomplekseissa. Komplekseja esiintyy kudokssakin.
Sitten on vielä epäorgaania fosfaattia (Pi) jota tulee välillä soluun kun fosfaatteja siirtyilee aineenvaihdunnassa molekyyliltä toiselle ja välillä vapautuu Pi muodossaan . Katson siitä artikkelin. Miten se säätyy?

LÄMPÖTILAN vaiktuksesta on yksi artikkeli. Sen vaikutus ilmenee lihasvoimassa.

2004 Sep;287(3):C673-81. Epub 2004 May 5.Fiber type and temperature dependence of inorganic phosphate: implications for fatigue.

Debold EP¹, Dave H, Fitts RH.Abstract

Elevated levels of P(i) are thought to cause a substantial proportion of the loss in muscular force and power output during fatigue from intense contractile activity. However, support for this hypothesis is based, in part, on data from skinned single fibers obtained at low temperatures (15 degrees C). The effect of high (30 mM) P(i) concentration on the contractile function of chemically skinned single fibers was examined at both low (15 degrees C) and high (30 degrees C) temperatures using fibers isolated from rat soleus (type I fibers) and gastrocnemius (type II fibers) muscles. Elevating P(i) from 0 to 30 mM at saturating free Ca(2+) levels depressed maximum isometric force (P(o)) by 54% at 15 degrees C and by 19% at 30 degrees C ( significant interaction) in type I fibers. Similarly, the P(o) of type II fibers was significantly more sensitive to high levels of P(i) at the lower (50% decrease) vs. higher temperature (5% decrease). The maximal shortening velocity of both type I and type II fibers was not significantly affected by elevated P(i) at either temperature. However, peak fiber power was depressed by 49% at 15 degrees C but by only 16% at 30 degrees C in type I fibers. Similarly, in type II fibers, peak power was depressed by 40 and 18% at 15 and 30 degrees C, respectively. These data suggest that near physiological temperatures and at saturating levels of intracellular Ca(2+), elevated levels of P(i) contribute less to fatigue than might be inferred from data obtained at lower temperatures.PMID:15128502 DOI: 10.1152/ajpcell.00044.2004[PubMed - indexed for MEDLINE] Free full text

Tässä seuraavassa on havaittu tarvittavan sitä polyfosfaatimuodostusta, jotta kalsium voidaan hallita mitokondriassa, ja se hallinta ei toim pelkillä monofosfaatilla, koska siitä seuraisi Ca-P- yhdistymäa.Ja toisaalta inositolimonofosfaattien (IMP) keskinäinen monipuolinen verkosto on taas rajallinen ottamaan vastaan monofosfaattitulvaa, mitä erilaisista energiatilanteista voi kehittyä. Ihminen tietysti havaitsee tämän vain lihasväsymisenä lähinnä, koska se toimii tietoisuuden ja tahdon alueella. Voi vain kuvitella miten paljon tapahtuu muilla alueilla fosfaatin maantiekartalla.
Artikkelin tutkijat ovat sitä mieltä, että polyfosfaattipuskurijärjestelmä mitokodnrian sisällä on ennen tunnistamaton, mutta kyllä minun mielestäni sitä on tunnistettu viime aikoina, ainakin 2016 alussa, tosin ei käytetty lääketieteen puolella tietoisesti hyödyksi, kuten esim veden puhdistuksessa. Järjestelmä on toiminut varmasti hyvin yli 10 000 vuotta ihmsessä. Fosfaattiaineenvaihdunnan tavattoman monet isomeerit (työläästi tunnistettavat, luonnehdittavat ja havaittavat) ja tavaton reaktionopeus (DNA, RNA, nukleollaarinen RNA energiatapahtumat) siellä protonien ja elektronien tasossa ovat olleet tekninen este havaita tällaista koskaan aiemmin. Eikä kuitulaatujen tutkimus ole vielä kovin pitkällä vaikka tiedetään jo paljon eri kuiduista- mutta ei molekulaarisista teistä, minne kuidun hiilet menevät. sen jälkeen kun mikrobit ovat muokanneet niitä ja paljonko pitää kuitujen joukossa olla orgaanisen fosfaatin sisältävää kuitua).
GENERAL SIGNIFICANCE:(2016)
Inorganic polyphosphate is a previously unrecognized integral component of the mitochondrial calcium buffering system.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26994920

Jos pitäisi suoralta kädeltä sanoa jotain neuvoa fosfaatin aineenvaihdunnan korjaamiseksi, ei tällä kertaa ole muuta neuvoa kuin. enemmän ja monipuolisesti erilaisia kuitulajeja, vähemmän raffinoitua sokeria, kalsiumia kohtalaisesti, ei liikoja määriä , koska se pitää hallita eri fosfaattijärjestelmillä. Sokerin kohtalainen käyttö pitää sen takia huomata, että glukoosi kilpailee inositolin kansas aineenvaihdunnalliseen soluun pääsystä, ja inositoli tarvitaan siihen fosfaatin inositoliverkon ylläpitoon.
Ruoan lisäainefosfaatit antavat epäorgaanista monofosfaattia, joten niiten käyttöä pitää harkita 8 ei liikaa leivinjauheita ym fosfaatipitoisia lisäaineita. Hiivan fytaasit pilkkovat IP6 muodosta pieniä inositolifosfaatteja ja lopulta epäorgaanista fosfaattiakin (Pi) , joten kannataa pitää välillä päiviä, jolloin ei syö hiivalla pilkkottuja viljoja, vaan esim myslejä, pahjkinöitä ym ilman hiivaa. tai ns "happamatonta leipää" kuten esim israelilaiset pääsiäisestä miltei helluntaihin asti käytännössä.
Yksi merkitys polyfosfaattien esentiellille olemassaololle on sekin, että eräät miksrobit vaativat hyvin pitkiä polyfosfatteja aivan essentiellisti ja jos antibiittootinen terpai kohdistetaan mjonkin patologisen mikrobin polyfosfaatien polymerisatiojärjestelmään, voidaan löytää uusi antibiootti. Mutta sellaista ei saa alkaa käyttää ennenkuin on kaavoitettu mitokondriaalisten tai muiden kudostilojen polyfosfaattipolymeraasien järejstelmä ihmiseltä. Toistaiseksi on hyvä ainakin ruokkia suolistobakteereitaan monipuolisella kuidulla, että ihmisystävälliset bakteerit saavat ne essentiellit polyfosfaattinsa ja pystyvät taistelemaan patogeeneja vastaan. .

Etiketter

Summa sidvisningar

Sidor

Leta i den här bloggen

Bloggintresserade

Bloggarkiv

Om mig

lördag 8 oktober 2016

Mitä pohjavedestä tarkataan? (Vuosi 1999) Suotoveden vaikutus

PINTAVESI

POHJAVESI ja akviferi -sana

Pohjavesi

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

VESIASIOITA pohjavedestä ja pintavedestä (Ruotsissa)

måndag 19 september 2016

Kehon fosfaattilähteistä Pi- säätymisistä.

GENERAL SIGNIFICANCE:(2016)

tisdag 13 september 2016

Epäorgaanista polyfosfaattia akkumuloivat mikrobisolut

Characterisation of Phosphate Accumulating Organisms and Techniques for Polyphosphate Detection: A Review.

Abstract

KEYWORDS:

Links from PubMed

Items: 10

Epäorgaanit polyfosfaatit ihmissoluntumassa (2012)

Search results

Items: 2