Etiketter

Summa sidvisningar

Sidor

Leta i den här bloggen

fredag 7 juli 2017

Kasvimyrkkyjen vaikutus fosforitasapainoon

Suomen suosituin kasvimyrkky on gly-metyfosfonojohdannainen ja siitä näkyy olevan polemiikkia Suomessa.
Katson miten se metabolisoituu lu9nnossa ja miten siitä tulevat hajoamistuoteet vaikuttavat kehossa.  Eihän ihminen varsinaisesti  "nauti" tällaista ainetta, mutta  ADI rajoissa sitä voi tulla  valtion sllimmia määriä ravintoon kenenkään tietämättä.
Ihmisessä ei muodostu aromaattisia aminohappoja. ne täytyy saada ruoasta, muta tämä kasvimyrkky blokeeraa shikimihappotein kasveissa  sitten että  välttämättömiä esentiellejä happoja ei pääse syntymään niissä- siis rikkaruohoissa ja ne  lopettavat rehoittamasta.

Otan suomalaisen wikipediatesktin  glyfosaatista ja lopuksi englantilaisesta hajoamistaulukon ja  teen siihen joitain kuvanselityksiä ja asetan lähteen  dialdehydistä glyoksaalista, jota myös näyttää oelvan A- tien hajoamisesta.

SITAATTI  7.7. 2017  Suomen suosituimmasta kasvimyrkystä. Fosfonaatit hajoavat luonnosa hitaammin kuin fosfaatit, mutta kun ne hajoavat niistä eroaa myös epäorgaanista  fosfaattia (Pi)

Glyfosaatti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Glyfosaatti


Glyfosaatti
Tunnisteet
Muut nimet N-(fosfonimetyyli)glysiini
N-(fosfonometyyli)glysiini
CAS-numero 1071-83-6
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8NO5P
Moolimassa 169.1 g/mol
Ulkomuoto Värittömiä kiteitä
Sulamispiste < 234 °C (hajoaa) (< 507 K)
Kiehumispiste -
Tiheys 1,7 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,2 g/100 ml (25 °C)
Glyfosaatti on huoneenlämmössä kiinteää, värittömistä kiteistä muodostuva yhdistettä, jota käytetään rikkakasvien kemialliseen torjuntaan. Sen kemiallinen kaava on C3H8NO5P ja rakennekaava on HOOCCH2NHCH2PO(OH)2. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä N-(fosfonimetyyli)glysiini ja N-(fosfonometyyli)glysiini. Se on luonnollisesta aminohaposta glysiinistä tehty fosfonaattijohdannainen. Rikkaruohontorjunta-aineena se esiintyy isopropyyliamiinisuolana. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä Rambo ja Keeper.
Aineen käyttö kotipuutarhoissa on Hollannissa kiellettyä. EU päättää käyttöluvan jatkosta muualla EU:ssa vuoden 2015 aikana.[1]
Glyfosaatin moolimassa on 169,1 g/mol, sulamispiste alle 234°C (hajoaa), suhteellinen tiheys 1,7 g/cm3 ja CAS-numero 1071-83-6. Glyfosaattia liukenee 25°C:een veteen 1,2 g/100 ml.
Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua myrkyllisiä huuruja, jotka sisältävät typen ja fosforin oksideja. Glyfosaatti syövyttää rautaa ja galvanoitua terästä.
Efsan (2015) ja Echan (2017) mukaan käytettävät glyfosaattimäärät ovat syöpäturvallisia. IARCin (2015) mukaan valtavat annokset voisivat aiheuttaa syöpää, mutta myöhemmät tutkimukset eivät tue tätä ja aiemmissakin vaadittu annos vaatisi yli puolen glyfosaattipaketin syömistä viikossa.

Sisällysluettelo

Toimintamekanismi

Glyfosaatti estää kasvavien kasvien kasvun estämällä proteiinisynteesiä. Kasvit tuottavat aromaattisia aminohappoja – fenyylialaniinia, tyrosiinia ja tryptofaania – sekä muita välttämättömiä yhdisteitä sikimaattireitin kautta. Glyfosaatti kiinnittyy entsyymiin nimeltä 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja fosfoenolipyruvaatin (PEP) synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla korismaattia. Näin käy, koska glyfosaatti muistuttaa fosfoenolipyruvaattia  (PEP) kemiallisesti ja röntgensädekristallografisen kiderakenteen mukaan tukkii sen sitoumiskohdan entsyymissä. Korismaatti on aromaattisten aminohappojen välttämätön lähtöaine, ja niitä ilman kasvi ei voi kasvaa. Eläimillä ja ihmisellä sikimaattireittiä ei ole, vaan ne saavat aromaattiset aminohapot  (essentiellit) ainoastaan ravinnosta, eikä glyfosaatti siksi vaikuta samalla tavalla eläinkuntaan.
Rikkakasvit voivat tulla valintapaineen kautta resistenteiksi glyfosaatille eri mekanismein:
  • Niiden EPSPS-geenissä tapahtuu mutaatio.
  • Ne kehittyvät sellaisiksi, että glyfosaatin kuljetus kasvin sisällä on vähäisempää.
  • Niiden perimään tulee useita kopioita EPSPS:n geenistä, jolloin entsyymin synteesi on runsaampaa.
Geenimuunneltuihin viljelykasveihin resistenssi on voitu luoda siirtämällä bakteeriperäinen glyfosaattia hajottavan entsyymin geeni tai bakteeriperäinen EPSPS-geeni (bakteerin EPSPS ei ole herkkä glyfosaatille) tai kasviperäinen EPSPS-mutanttigeeni (ei herkkä glyfosaatille).[2]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Aiheen käsittely on hyvin puolueellista, vaikuttaa että on yksipuolisesti poimittu vain glyfosaatin vaarallisuutta korostavia tutkimuksia.
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: On asioita, jotka eivät ole puolueellisia vaan puolueettomia vaan tieteellistä faktaa. Tätä tuotetta on tarjottu lähes haitattomana vuosikymmenet. Puolustavia kantoja saa esittää.
Maaliskuussa 2015 Maailman terveysjärjestön alainen IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli glyfosaatin luokkaan 2A: Ihmisille todennäköisesti syöpävaaralliset aineet.[3][4] Toukokuussa 2016 Maailman terveysjärjestö itse kuitenkin totesi ettei pidä todennäköisenä että glyfosaatti olisi vaarallista tyypillisinä ravinnon mukana saatavina annoksina, mutta että ei voida sulkea pois mahdollisuuttaa että erittäin suurina annoksina glyfosaatti aiheuttaisi hiirissä syöpää.[5] Vaadittu annos olisi lähes kilon paketti 72-prosenttista glyfosaattia viikossa, ja IARCin käyttämiä tuoreempien kokeiden perusteella mikään annos ei lisäisi syöpiä. Lisäksi glyfosaattityöryhmän puheenjohtaja Aaron Blairin syytetään myös pimittäneen IARC:in selvityksestä keräämiään vielä julkaisemattomia tutkimuksia, joiden perusteella suuretkaan määrät eivät aiheuttaisi syöpää.[6]

Kesäkuussa 2015 Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES tiedotti ettei ota vielä kantaa IARC:n uuteen arviointiin, koska Saksan ja Efsan selvitykset eivät löytäneet syytä huoleen glyfosaatin terveysriskeistä.[7] Marraskuussa 2015 Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi uudelleenarviointinsa tuloksena että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta vaaraa ihmisille.[8][9] IARC:n menettelyssä arvioidaan vain vaaraominaisuuden olemassaoloa mutta ei sitä minkä suuruisilla annoksilla syöpävaarallisuus toteutuu (esimerkiksi alkoholi on IARC:n luokituksessa ryhmässä 1: Syöpävaaralliset aineet).[10] Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto taas huomoi arvioinnissaan myös, kuinka suurille annoksille glyfosaattia ihmiset altistuvat ravinnon kautta.[10]
Maaliskuussa 2017 valmistuneessa arvioinnissa Euroopan kemikaalivirasto ECHA sanoi että glyfosaatti ei ole syöpää eikä mutaatioita aiheuttava.[11] Echa totesi glyfosaatin syöpäturvalliseksi myös sitä ruiskuttaville viljelijöille.[6] Saman arvion mukaan glyfosaatti voi aiheuttaa vakavia silmävaurioita, ja on myrkyllinen vesistöjen eliöstölle.

Lyhytaikaisessa altistumisessa aine ärsyttää voimakkaasti silmiä ja lievästi ihoalähde?.
Vaikka glyfosaatin välittömiä vaikutuksia ihmiseen ja eläimiin on aiemmin pidetty hyvin vähäisinä ja sen on väitetty hajoavan luonnossa parissa viikossa, tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet että glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet, kuten AMPA, saattavat erityisesti kylmässä ilmanalassa sitoutua maaperään tai siirtyä ympäristöön. Aiemmat tutkimukset on tehty lämpimässä ilmastossa ja tietyillä maalajeilla. Ongelma on myös, että fosfori kilpailee glyfosaatin kanssa samoista maaperän sitoutumispaikoista, ja seurauksena on fosforipäästöjen lisääntyminen.[1]
Eniten altistuva ryhmä on glyfosaattia käyttävät maanviljelijät. Uudehkon tutkimuksen mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa maanviljelijöiden syöpäsairastavuus on kuitenkin keskimääräistä pienempi.[12]
Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että glyfosaatti vaikuttaa mehiläisten terveyteen haitallisesti.[13][14]
Toisaalta glyfosaatin kanssa käytettävät apuaineet voivat olla, kuten polyetoksyloitu talialkyyliamiini eli POEA on, itse tehoainetta myrkyllisempiä.[15]
Glyfosaatti on satoja kertoja vähemmän myrkyllinen kuin sen korvaama atrasiini.[16]

Vaikutus eläimiin

Tuonna 2000 tehdyssä 58 tutkimuksen katsauksessa todettiin: "Roundupin käytöstä minimaalinen lyhyt- ja pitkäaikainen riski ei-kohde-eliöille.".[17]

Miksi glyfosaattia vastustetaan?

THL:n emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan glyfosaattia ei vastustetakaan terveyssyistä van siksi, että se lisää glyfosaatinkestävien gm-kasvien houkuttelevuutta. Monsantolla oli 1900-luvulla glyfosaatin patentti. Miljoona EU-kansalaista on vaatinut glyfosaatin kieltämistä kesäkuuhun 2017 mennessä.[6]

Lähteet

Viitteet


  • Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi: Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä. Helsingin Sanomat, 22.6.2015, s. A 5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.6.2015.
  • Todd A. Gaines ym.: Gene amplification confers glyphosate resistance in Amaranthus palmeri. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 14.12.2009. National Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
  • Jouko Tuomisto: Kiistelty glyfosaatti. Skeptikko, {{{Vuosi}}}, 2016. vsk, nro 3, s. 8-12. Skepsis ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.3.2017.
  1. "Ecotoxicological risk assessment for Roundup® herbicide" (2000). Reviews of Environmental Contamination and Toxicology 167: 35–120. doi:10.1007/978-1-4612-1156-3_2.

    1. Aiheesta muualla


FOSFONAATEISTA enemmän tässä lähteessä.

N-Fosfono metyl-glysiinistä   tulee aminofosfonoa   ja dialdehydiä.
A-tietä.   Dialdehydillä   on oma nimensäkin glyoxal. Nimittän se on kuin oxaalihapon  dialdehydi  , mutta sen verran erikoinen, että sai oman nimen. Sitä käytetään lähtöaineena teollisuudessa synteeseihin. Ja sitä on ilmakehässäkin vähän. Joten arvattavasti sillä on ”aggressiivisuutta tehdä jotain”. Tässä kartassa se on saatu kiltisti telemään ainakin hiilidioksidia samanaikaisesti kun karboamino antaa ammoniumia NH4+.
 Ammoniumjoni erittyy munuaisista.
Glyoksaalin ominaisuuksita on englantilaisessa tekstissä tarkempiakin käsityksiä. Voi vain sanoa että luulisi kasvienkin muuttavan genomiaan vähitellen, jos aina vain on herbisidejä tarjolla.

B-tie antaa epäorgaanista fosfaattia  je kehon aineesvaihdunnan molekyyliä sarkosiinia josta voi tulla metyyliryhmän poistuttua ( formyl ryhmänä) glysiiniä. Formylryhmiä siirtelee folaattiaineenvaihdunnan koentsyymnit ja entsyymit. Tämä on anabolisia tuotteita antava tie.

Mitä mieltä olen tästä molekyylistä?
Se vaikutaa lisäävän epäorgaanista fosfaattia, jonka tasapino ainakin ihmiskehossa on nykyisellään kasvavasti menossa  epätasapainoon.   Molekyyliä ei pitaisi  ainakaan joutua ihmiskehoon. Muta toisaalta on suurempiakin epäorgaanisen fosfaatin lähteitä jotka  tekevät kehofosfaattitasapainon epäsuotuisaksi, esim  opainoepästabiiliutta suosivaksi. Mutta tätä  tasapainoa ei ole tunnistettu  siinä määrin että se olisi mitenkään yleistietoa. Fosfaatin säätyminen kehossa on jatkuvasti  tieteessä tutkittu asia.
Orgaanisista fosfaateista on paljon pahaa haittaa ja maailman orgaanisista fosfaateista  tämä glyfosfaatti ei ole pahimmasta päästä.

Kehon oma orgaaninen fosfaatti on inositolifosfaattien kirjo. On  tietysti selvää, että epäorgaanisten fosfaattien suuri tarjonta  aiheuttaa vuorovaikutusta insotiolifosfaatien aineenavihduntaan ja sen enstyymisettiin.  Alue on vaikea  teknisesti tutkia ja mahdollsiuudet ovat vasta viime vuosikymmeninä lisääntyneet-  kyse on kehosähkön -"soluelektroniikan"-  alueesta-  niitä ilmiöitä on vaikea tutkia-  Vrt.  ".pitää salamaa kädessä ja kuvailla sen ominaisuuksia ja käyttäytymistä "
On helpompi esim katsoa mitä salama on jossain tehnyt ja kirjoitaa  historiaa ja prognoosia.



Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:
Prenumerera på: Inlägg (Atom)