Inositolipyrofostaatti on pääsyt Karolinskaan

Löysin Google haulla tutkimustyön, jota tehdään Karoliinisen instituutin helmoissa ja siihen kuuluu myös osa, jossa –sivumennen- katsotaan inositolipyrofosfaattien osuutta betasolujen signalointiin. Haa. Onnea vaan. On vain niin, että inositoliaineenvaihdunta tullee varmasti nielemään vähitellen tutkijan koko energian. Se ei ole niin valmiina, että sitä voi sivumennen tutkia.
Tässä allaolevassa kuvassa on jo tunnettu 3-kinaasi mainittu kuvassa, se kinaasi, jota caffeiini estää ja on hyödyksi antidiabeettisella tavalla.
http://switchgeargenomics.com/wp-content/uploads/2009/08/insulin-receptor-pic.jpg

Meneillään oleva tutkimustyö:
Berggren, Per-Olof. Signal-transduction in the pancreatic beta cell.
Karolinska Institutet - Institutionen för molekulär medicin och kirurgi. 2008-11-04

Suomennan tutkijan projektin alustusta.

(1) Työn tarkoituksena on saada ymmärrystä niistä solumekanismeista, jotka säätelevät insuliinin erittymistä beeta-soluista normaalioloissa ja miksi mekanismit eivät toimi diabeteksessa.

• Målsättningen med det aktuella forskningsprojektet är att förstå de cellulära mekanismer som reglerar frisättningen av insulin från våra beta celler under normala betingelser och varför dessa inte fungerar vid diabetes.

(2) Tässä yhteydessä on eräitä tärkeitä asioita selvitettävänä.
Ensinnäkin täytyy ymmärtää
· ne signaalit, joita verensokeri kehkeyttää
· sekä ne eri aineet, joita erittyy muista kuin beetasoluista haiman hormoneita vapauttavasta osasta ja ympäröivistä hermoista
· ja myös ne aineet, jotka pääsevät beetasoluun verisuonisysteemin kautta.

• I detta sammanhang finns det några viktiga saker att klargöra. För det första så måste vi förstå de signaler som genereras av socker i blodet samt av de olika ämnen som frisätts från icke-beta celler i den hormonfrisättande delen av bukspottkörteln och omgivande nerver såväl som av de ämnen som når beta cellen via blodkärlssystemet.

(3) Näiden signaalien täytyy tulla beetasolun integroimiksi, jotta syntyisi ne edellytykset, mitä tarvitaan insuliinin muodostumiseen ja sen vapauttamiseen.

• Dessa signaler måste integreras av beta cellen för att skapa de förutsättningar som behövs för att finjustera såväl bildningen som frisättningen av insulin.

(4) Toiseksi on käsitettävä niitä solumekanismeja, jotka aktivoituvat, kun beetasolu in integroimassa eri signaaleita.

• För det andra så måste vi förstå de cellulära mekanismer som aktiveras då beta cellen integrerar dessa olika signaler.

(5) Kolmanneksi on ymmärrettävä, miten beetasolu toimii elävässä organismissa, kun haimarauhasen hormoneja erittävästa osasta on huolehtimassa sekä verisuonet että hermot.

• För det tredje så måste vi förstå hur beta cellen fungerar i den levande organismen där den hormonfrisättande delen av bukspottkörteln är försörjd av såväl blodkärl som nerver.

(6) Tämän takia tutkijan mielenkiinnon kohteena on seuraavat seikat.

• Därför kommer jag att fokusera mitt intresse på att klargöra

1. Solufunktiolle spesifiset ja tärkeät valkuaisaineet, proteiinit tai jonikanavat, jotka kuljettavat varauksellisia Ca++ atomeita (kalsiumjoneja) beeta-soluun ja miten nämä käyttäytyvät normaaliolosuhteissa ja diabeteksessa.

• Hur specifika och viktiga äggviteämnen för cellulär funktion, proteiner eller jonkanaler, som transporterar laddade kalciumatomer, kalciumjoner, in i beta cellen beter sig under normala betingelser samt vid diabetes.

2. Kuinka kalsiumjoni käyttäytyy ja mitä tämä merkitsee beetasolujen funktiolle ja elossapysymiselle.
Hur kalciumjonsignalen beter sig och vad detta betyder för beta cellens funktion och överlevnad.

3. Kuinka varsinainen insuliinia vapauttava koneisto vaikuttuu, jos manipuloidaan joittenkin avaintekijöitten saatavuutta.

• Hur själva det maskineri som reglerar frisättningen av insulin påverkas om man manipulerar tillgängligheten på vissa nyckelspelare.

4. Kuinka muodostuu eräät spesifiset aineet, joita sanotaan inositolipyrofosfaateiksi ja mikä merkitys näillä on beetasolujen funktiolle ja elossapysymiselle.

• Hur specifika ämnen som heter inositol pyrofosfater bildas och vilken betydelse dessa har för beta cellens funktion och överlevnad.

5. Kuinka beetasolu toimii elävässä organismissa.

• Hur beta cellen fungerar i den levande organismen.

Tähän tarkoitukseen tullaan käyttämään uutta tekniikkaa, jonka tutkijaryhmä on äskettäin kehittänyt ja mikä tekee mahdolliseksi tutkia yksityiskohtaisesti beetasolufunktion kaikkia aspekteja ja elossapysymistä elävässä organismissa ilman että joutuu tekemään koe-eläimelle toimenpiteitä ja myös pitkän ajan kuluessa. Jotta voitaisiin kehittää diabetesta vastaan uusia lääkkeitä ja terapiaperiaatteita on välttämätöntä mmärtää, miten insuliinia vapauttava beetasolu toimii solutasossa ja elävässä elimistössä.

• För detta ändamål kommer vi att använda en ny teknik som vi nyligen har utvecklat (Nature Medicine on line, publication 7 March 2008) och som gör det möjligt att i detalj studera alla aspekter av beta cells funktion och överlevnad i den levande organismen utan några ingrepp på försöksdjuret och under lång tid. Att på cellulär nivå och i den levande organismen förstå hur den insulinfrisättande beta cellen fungerar är ett måste om man skall kunna utveckla nya mediciner och behandlingsprinciper mot diabetes.

2009-12-11 11:26


(Kommenttini: Tutkija on oikeilla jäljillä. Toivon menestystä!)

Betaolun funktiossakin inositoliaineenvaihdunta on kuin Spanska trappan Roomassa. Kun niitä aikansa nousee, pääsee ylätasanteelle (= pyrofosfaattien integroitu säätely), jossa on Villa Medici ja valtavan suuri paratiisin puu) ja saa hyvät näköalat asiaan- Roomaan... tarkoitan, että kun joka rappu onnistuu jotenkuten, niin että tulee lopulta ylätasanteelle, diabeettista solua ei ole, vaan keho toimii normaalisti, sen diabeettisuus on ylitetty ongelma.

Mutta inositolijärjestelmän jokainen molekyyli ja entsyymi on yksi niistä rapuista, ja jos nyt vielä hokee kerran: Pitäisi tehdä elintarviketaulukot fytiinistä ja inositolista, niin tulevaisuus helpottuisi terapiamenetelmien suhteen sitten aikanaan. Inositoli kilpailee sokeriaineenvaihdunnan kanssa jotenkin ja sen exogeenisesti saadun määrän osuus on tuntematon tekijä.

On tuntematonta miten paljon nykyihminen ja entisajan ihminen käyttää/ käytti fytiiniä ravinnossa ja täten saa/ sai niitä valmiita inositolirenkaita kehoon.(entisajan ihmisillä ei ollut inositoliaineenvaihdunnan rasitteena teollsita glukoosi ja muita vastaavia, jotka kilpailevat inositolin kanssa soluliikenteessä. Lisäys 11.7.2018).