- Alkaalisuus, veden puskurointikyky (HCO3)- ( sulfaatti aiheuttaa happamuutta)
- Typpi ( normaalisti pohjavedessä matala), nitraattitypen pitoisuus mitataan
- Suola, kloridi
- Redox
- Metallit
- Kasvinsuojeluaineet, tuholaismyrkyt
- Pohjaveden taso
Vuoden 1999 raportissa mainitaan seuraavaa:
Raportissa ei otettu esille seuraavia:
Radon ja fluoridi : näiden pitoisuuksien antropogeeninen vaikutus on hyvin rajallista eikä niiden kohoneista pitoisuuksia voi korjata ympäristönsuojelutoimenpiteillä.
Sairautta aiheuttavat mikro-organismit ovat lähinnä antropogeenisiä alkuperältään.
Fosfaatti on myös jätetty käsittelemättä raportissa, sillä senpitoisuudet ovat hyvin matalia pohjavedessä koska se on tiukasti sitoutunut maaperään. Sitäpaitsi puuttuu terveyden kannalta asetetut raja-arvot fosfaatille
Orgaanisten miljöömyrkkyjen esiintymisestä pohjavedessä on hyvin niukkaa tietämystä eikä näitä sisällytetä raporttiin, paitsi tuholaismyrkyt. Uudemmissa raporteissa tämä asiayhteys punnitaan uudestaan.
- Mainitaan maanviljelyn, jätevesien ja kaatopaikkojen (deponi, soptipp) suotoveden vaikutuksesta pohjaveteen
- fosfaatti (PO4), kalium (K) ja kloridi (Cl) mitataan. Joskus seuraa korkeita nitraattipitoisuuksia, jos kasvisravinteissa tulee fosfaattia ja kaliumia. Koska sekä fosfaatti että kalium sitoutuvat tiukasti maaperään, voi seurata korkeita fosfaatti- ( yli 0,1 mg/l) ja kalium ( yli 10 mg/l) pitoisuuksia maanviljelyalueilla ja se voi viitata nopeisiin virtausteihin maanpinnan ja pohjaveden välillä. Vaikka nämä korkeat arvot viittaavat vaikutuksiin, niin ne saattavat olla luonnostaankin esiintyviä esimerkiksi korkeita fosfaattipitoisuuksia voi esiintyä luonnostaan anaerobisessa ( vähähappisessa) miljöössä. Fosfaattia ja kaliumia voi tulla lannoitusaineista, mutta myös jätevesistä ja kaatopaikan suotovesistä. Jos kloridipitoisuudet ovat korkeat siitä voi seurata korkeita nitraattipitoisuuksia. Tämä on tavallista jäteveden vaikutuksesta ja talousjätteen kaatopaikan suotovedestä.
- Jotta voidaan löytää pohjaveden kohonneitten typpipitoisuuksien syy, on hyvä omata tietämys maankäytöstä, jätevedenkäsittelylaitoksista, lannankäsittelylaitoksista, kaatopaikoista jne.
( Föroreningar sprids med lakvattnet. Vatten som varit i kontakt med deponerat material och som avleds från eller kvarhålls i en deponi kallas lakvatten. Lakvatten bildas av nederbördsvatten som infiltrerar deponin och vid komprimering då vattnet i avfallet pressas ut.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar