Mitä pohjavedestä tarkataan? (Vuosi 1999) Suotoveden vaikutus

1. Alkaalisuus, veden puskurointikyky (HCO3)- ( sulfaatti  aiheuttaa happamuutta)
2. Typpi ( normaalisti pohjavedessä  matala), nitraattitypen pitoisuus mitataan
3. Suola, kloridi
4. Redox
5. Metallit
6. Kasvinsuojeluaineet, tuholaismyrkyt
7. Pohjaveden taso

Vuoden  1999 raportissa mainitaan seuraavaa:
Raportissa ei otettu esille seuraavia:
Radon ja fluoridi : näiden  pitoisuuksien antropogeeninen vaikutus on hyvin rajallista eikä niiden kohoneista  pitoisuuksia voi  korjata ympäristönsuojelutoimenpiteillä.
Sairautta aiheuttavat mikro-organismit ovat lähinnä antropogeenisiä alkuperältään.
Fosfaatti on myös jätetty käsittelemättä raportissa, sillä senpitoisuudet ovat hyvin matalia pohjavedessä koska se on tiukasti sitoutunut maaperään. Sitäpaitsi puuttuu terveyden kannalta  asetetut raja-arvot fosfaatille
Orgaanisten miljöömyrkkyjen esiintymisestä pohjavedessä on hyvin niukkaa tietämystä eikä näitä sisällytetä raporttiin, paitsi tuholaismyrkyt.  Uudemmissa raporteissa  tämä  asiayhteys  punnitaan uudestaan.

• Mainitaan maanviljelyn,  jätevesien ja  kaatopaikkojen (deponi, soptipp) suotoveden  vaikutuksesta pohjaveteen 

 Tällöin mitataan 

• fosfaatti (PO4), kalium  (K) ja kloridi (Cl) mitataan. Joskus seuraa korkeita nitraattipitoisuuksia, jos kasvisravinteissa tulee  fosfaattia ja kaliumia. Koska sekä fosfaatti että kalium sitoutuvat tiukasti maaperään, voi seurata korkeita fosfaatti- ( yli 0,1 mg/l)  ja kalium ( yli 10 mg/l) pitoisuuksia maanviljelyalueilla ja se voi  viitata nopeisiin virtausteihin  maanpinnan ja pohjaveden välillä.  Vaikka nämä  korkeat arvot viittaavat   vaikutuksiin, niin ne saattavat olla luonnostaankin esiintyviä esimerkiksi korkeita fosfaattipitoisuuksia voi esiintyä luonnostaan anaerobisessa ( vähähappisessa) miljöössä. Fosfaattia ja kaliumia voi tulla  lannoitusaineista, mutta myös jätevesistä ja kaatopaikan suotovesistä.  Jos kloridipitoisuudet ovat korkeat siitä voi seurata korkeita  nitraattipitoisuuksia. Tämä on tavallista jäteveden vaikutuksesta ja talousjätteen kaatopaikan suotovedestä. 
• Jotta voidaan löytää pohjaveden kohonneitten typpipitoisuuksien syy, on hyvä omata tietämys maankäytöstä, jätevedenkäsittelylaitoksista, lannankäsittelylaitoksista, kaatopaikoista jne.

Käsite SUOTOVESI, ( lakvatten, genomsipprande vatten, Sickerwasser SiWa, Leachate), nörgves

( Föroreningar sprids med lakvattnet. Vatten som varit i kontakt med deponerat material och som avleds från eller kvarhålls i en deponi kallas lakvatten. Lakvatten bildas av nederbördsvatten som infiltrerar deponin och vid komprimering då vattnet i avfallet pressas ut.

PINTAVESI

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pintavesi
Pintavesi on vesialueilla, kuten joissa ja järvissä, oleva maanpäällinen vesi. Pintaveden vastakohta on pohjavesi. Pintaveteen on liuennut ilmaa ja sen kovuus on yleensä alhainen. Pintaveden lämpötila vaihtelee runsaasti vuodenajan mukaan: kesällä pintavesi on lämmintä ja talvella kylmää^[1].

Pintavettä

Pintavesiä voidaan luokitella niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisessa luokittelussa vettä tarkastellaan ensisijaisesti sen biologisten laatutekijöiden kuten levien, kasvien ja eläinten valossa. Arvioinnissa otetaan tällöin huomioon myös veden laatutekijät kuten pH-arvo ja näkösyvyys. Kemiallista tilaa arvioidaan tutkimalla pintavedessä esiintyviä kemiallisten aineiden pitoisuuksia^[2].

Ruotsalainen WIKI-versio on runsassanaisempi:
pintavesi  vuorovaikutata ilmakehän kanssa ja voi olla  "makeaa" siis  suolatonta tai vastakohtana  suolaista. 
Suurin osa on suolaista merivettä. Pintavesi vaikuttuu helposti  siihen tulevista ja siitä lähtevistä  virtauksista ja sateesta. MAAN pinnasta 71% on veden peittämää. Tästä on 96% merien pintavesiä.  Ruotsissa järvet muodostavat 9% valtion pinnasta.  Pintaveden alue on laajempi.  Järvien kokonaispinta-ala vaihtelee riippuen maan kohoamisesta ja säätelystä.

Ytvatten är det vatten som finns på Jordens yta i sjöar, vattendrag, hav och våtmarker. Den största delen av ytvattnet är saltvatten. Ytvatten interagerar med atmosfären, genom processer såsom t.ex. uppvärmning/nedkylning, avdunstning och nederbörd, samt är en del av vattnets kretslopp.
Ytvattnets förekomst och volym är ett resultat av klimatologiska parametrar, topografi och geologi medan sammansättningen i huvudsak beror på tillrinningsområdets karaktär och användning^[1]. Gällande kvalité uppvisar ofta ytvatten en stor variation, vilket skiljer sig från tex grundvatten. Detta beror på att ytvattnets sammansättning starkt påverkas av ytliga flöden, ytavrinning och nederbörd. Därmed kan ytvattenkvalitén förändras snabbt beroende på årstid, meteorologiska förhållanden eller ändringar av den omgivande markanvändningen^[2].
Ca 71% av jorden yta täcks av vatten, vilket till 96% består av marint ytvatten ^[3]. Uppskattningsvis täcker ytvatten i Sverige, i form av endast sjöar, en yta av 40 000 km², vilket representerar 9% av Sveriges totala areal^[4]. Fullständiga arean för ytvatten uppskattas till betydligt mer än så. Sjöarnas totala yta kan variera och beror bland annat på reglering av sjöar och landhöjningen^[4].

Innehåll

• 1 Definition
• 2 Användning
• 3 Ytvatten som dricksvattenresurs
  • 3.1 Reningsmetoder för ytvatten
  • 3.2 För- och nackdelar med att använda ytvatten som dricksvattenresurs
• 4 Lagar och förordningar kring ytvatten
  • 4.1 Globalt
  • 4.2 EU
  • 4.3 Sverige
• 5 Se även
• 6 Noter

POHJAVESI ja akviferi -sana

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjavesi

Pohjavesi

Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa

Pohjavesiposti Kontinkankaalla Oulussa

Pohjavesi (GRUNDVATTEN)  on maanpinnan alapuolisista vesistä     maaveden  (MARKVATTEN)  alapuolella sijaitsevaa vettä. Sitä muodostuu huonosti vettä läpäisevien maakerrosten  päälle
Pohjavesikerroksen raja on siinä kohdassa, josta alaspäin maaperä on vedellä kyllästettyä.
Kaikki maanpinnan alainen vesi ei siis ole pohjavettä.

 Ihminen käyttää pohjavettä juoma- ja talousvetenä kaivojen  (kaivo, BRUNN) kautta. Paikkaa, jossa pohjavesi tulee maanpinnan yläpuolelle, kutsutaan lähteeksi. (lähde, KÄLLA)

Pohjavedet (GRUNDVATTEN)  muodostavat jäätiköiden (GLACIÄR)  jälkeen toiseksi suurimman makean veden varaston  maapallolla.

 Pohjaveden kelpoisuus juomavedeksi johtuu siitä, että se on maakerrosten läpi suotautuessaan puhdistunut epäpuhtauksista, kuten haitallisista bakteereista.
 Samalla veteen liukenee useita hyödyllisiä suoloja.
Ihmiselle käyttökelpoisinta on hiekka- ja sorapitoisesta maaperästä tai peruskallion halkeamista löytyvä, paljon vapaasti liikkuvaa vettä sisältävä pohjavesi.

Pohjavesivarasto eli akviferi saa vetensä sateena, joista, järvistä tai toisista pohjavesivarastoista. Lopulta vesi purkautuu mereen, järviin tai toisiin pohjavesivarastoihin. Varasto on uusiutuva, mutta jos sitä käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, se ehtyy.

 Tällä hetkellä maapallon pohjavesivarat ovat ihmisen liiallisen käytön vuoksi ehtymässä.^[1] Pohjavesien ehtyminen uhkaa viljantuotantoa kuivilla ja puolikuivilla alueilla.^[2]
 Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös suolata useita akvifereja.^[3]

Pohjavesivarasto voi olla kolmenlainen sen mukaan, mikä sen pintaa rajoittaa:

• Rajoittamaton akviferi: yläpinnan muodostaa vapaa pohjaveden pinta.
• Rajoitettu akviferi eli salpavesi: yläpinta rajoittuu huonosti vettä läpäisevään kerrokseen (akvikludi). Tällaisen varaston vesi on peräisin muualta kuin itse varaston päälle sataneesta vedestä.
• Orsivesi: varsinaisen pohjaveden yläpuolelle on vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut uusi pohjavesivarasto.

Pohjavesitiede tunnetaan nimellä geohydrologia.

Katso myös

• Pintavesi
• Pohjavesinäytteenotto

Lähteet

• Ehrlich, Paul R. & Ehrlich, Anne H.: The Population Explosion. New York: Simon & Schuster, 1991. ISBN 0-671-73294-3. (englanniksi)

Viitteet

1. The Population Explosion, s.28-29.
2.  The Population Explosion, s. 95.
3. The Population Explosion, s. 178.

Aiheesta muualla

• Pohjaveden synty ja esiintyminen, Geologian tutkimuskeskus
• Luonnonvarakeskus (Luke): Metsät ja vesi -tutkimus- ja kehittämisohjelma
• Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus

VESIASIOITA pohjavedestä ja pintavedestä (Ruotsissa)

Koska fosfaatti  on IHMISEN kehopuskureita, se vaatii kehoveden ja sen takia veden osuus on tärkeä, koska siihen liukenee paljon  epäorgaanisia aineita jotka taas vaikuttavat toisiinsa.  Fytiini taas  antaa niitä fosfaatteja ja  kaikki siitäkin lähtevät reaktiot tapahtuvat vesimiljöössä.  Ihminenhän on suurimmaksi osaksi vettä.

Nyt teen muistiinpanoja aivan  LUONNON  perusvedestä. Grundvatten. Tämä on miljööasioita.
LÄHDE: Grundvatten. bedömningsgrunden för miljökvalitet (1999).

Ruotsin pohjaveden laadun  seurannasta ( Sitaatti  uudemmasta tiedosta  nettilähteestä.
Joka viides vuosi tehdään koottu esitys pohjaveden tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista kaikilla tyyppialueilla  viljelymailla ja

• En förteckning över datavärdar finns att hitta på Naturvårdsverkets webbplats under adressen http://www.naturvardsverket.se/sv/Tillstandet-i-miljon/Miljoovervakning/Miljoovervakningsdata/

• Rapportering, utvärdering

Vart femte år görs en samlad presentation av grundvattnets tillstånd och förändringar i denna i samtliga typområden relaterad till åkermarkernas och akviferernas geologi, klimat, växtodlingsföljder och odlingsåtgärder.

Utvärderingen omfattar två delar. 

(1)  Den första gäller påverkan på (tillstånd och förändringar) grundvattnet som sådant till följd av jordbrukets påverkan. 

(2) Den andra omfattar grundvattnet som transportör av de förorenande ämnena från odlade områden till ytvattendrag. 

(1) Tillstånd och förändringar hos grundvattnet främst med avseende på halter av kväve (nitrat och ammonium) och fosfat (totalfosfor och fosfatfosfor) relateras till faktorer som reglerar dessa halter i grundvattnet. 

Dessa faktorer är 

1. grundvattnets fysikaliskt-kemiska egenskaper (reducerande/oxiderande egenskaper),
2.  markanvändning, 
3. odlingsformer,
4.  odlingsåtgärder,
5.  klimat och klimatvariationer (som bl.a. återspeglas i grundvattnets nivå fluktuationer) liksom
6. till åkermarkens jordartssammansättning och geokemi,
7.  akviferens geologi och
8.  de hydrogeologiska förutsättningarna.

Kvantifiering av föroreningsbelastningen på grundvattnet kan göras på olika sätt.
---Dels genom att beräkna årliga transporten av föroreningar med markvattnet till grundvattnet genom analys av markvattnets kemiska sammansättning och modellering av flödet (SOIL (Jansson &Halldin, 1979) och SOIL-N (Johnsson et al., 1987)),

--- dels genom att beräkna grundvattenbildningen och anta att det vatten som tillförs grundvattnet har samma halt som grundvattnet i den ytligaste nivån. 

Markvattnets halt kan i förekommande fall fås genom att analysera

halterna i dräneringsvatten. I inströmningsområden utgörs detta av perkolationsvatten. En relativ kvantifiering av tidsmässiga variationer i belastningen på grundvattnet i inströmningsområden kan fås genom mätning av dräneringsvattnets flöde och halter. 

(2) Transporten av föroreningar med grundvattnet till ytvatten kan kvantifieras genom att beräkna grundvattenflödet och halterna i rören närmast ytvattendraget. Grundvattenflödet kan uppskattas genom hydrologisk budgetberäkning eller genom modellering.

Kvantifiering av föroreningsbelastning på grundvatten och transport av föroreningar med grundvatten till ytvatten görs på årsbasis. 

Beräkningar av årsvärden görs med det agrohydrologiska året som bas (1. juli - 30. juni).

KOMMENTTI: POHJAVETTÄ koskevasta sanastosta otan toisen sitaatin suomenkielellä, koska tuli eteenuusi sana akviferi, ruotsiksi akvifer- er.