PI, fosfoinositidit ja IPx, inositolifosfaatit

.Tuman fosfoinositidestä (PI) ja niiden funktiosta (Vuodelta 2004)

LÄHDE: Hammond G, Thomas CL, Schiavo G.
Nuclear phosphoinositides and their functions. Curr Top Microbiol Immunol. 2004;282:177-206


Fosfoinositidit (PI) ovat eras pieni mutta tärkeä osa plasmakalvon fosfolipideistä. Ne ovat erikoistuneet välttämättömiksi säätelijätekijöiksi eri soluprosesseille niin plasmamebraanissa kuin useissa solunsisäisissä organelleisa. Tämän PI-sarjan fosfolipideille on erityisen tyypillistä, että ne voivat toimia substraattina, kun kehitellään sekundäärivälittäjäainetta ja toisaalta ne taas toimivat ankkurimolekyyleinä sytosolista käsin tuleville proteiineille ja ne voivat myös toimia säätelijänä sytoskeletonin aktiini-komponentille.

Vaikka on olemassa laajaa kirjallisuutta tuman fosfoinositideistä (2004) , on vasta viime aikoina alkanut tulvia tietoa näiden tuma-altaan PI-molekyylien funktioista ja niiden vesiliukoisista analogeista, inositolipolyfosfaateista (IPx).

Näiden yhdistysten on osoitettu toimivan essentielleinä kofaktoreina useissa tumaprosesseissa kuen DNA korjauksessa, transkription säädössä ja RNA dynamiikassa. Tästä voitaisiin päätella fosfoinositidien (PI) ja inositolipolyfosfaattien (IPx) omaavan HIGH TURN OVER SWITCH)- nopean turn over aktiviteetin vaihdejärjestelmän (SWITCH) tumakomplekseille vastaamaan yllä mainituista funktioista.

“The regulation of these large machineries would be
linked to the phosphorylation state of the inositol ring
and limited temporally and spatially
based on the synthesis and degradation of these molecules.”

Näiden suurten solusyklin koneistojen säätelyn voisi olettaa olevan
linkkiytyneenä inositolirenkaan fosforylaatiotiloihin ja
rajoittuvan ajallisesti ja tilavuudellisesti
perustuen fosfoinositidien ja inositolifosfaattien synteeseihin ja degradaatioihin