Kuinka pitkä on kehon solujen kaikki DNA?

DNA:n rakenneosaset: A,T,G,C

DNA:ssa esiintyvät emäkset ovat : Adenine (A), thymine (T), cytosine (C) ja guanine (G)

(GG = Global Genome)
Ihmisen Genomi on diploidinen ja sisältää 22 kromosomiparia ja kaksi sukupuolikromosomia, XX naisilla ja XY miehillä.

Solun DNA-pitoisuus:
DNA pitoisuus genomissa on 3 x 10*9 bps / haploidi genomi
3 000 000 000 emäsparia
Bp on base pair, emäspari
Jokaisen emäsparin välillä on 3,4 Å mitta.
Joten yhden solun DNA:ta on 2 metriä / diploidi genomi.

Kun ihmisellä on kehossaan soluja noin 10*exp. 13, siitä seuraa että nukleotideja on ihmisessä 3 x 10 E22 eli DNA mittaa tulee 2 x 10E10 km.(20 000 000 000 km).
Auringon ja maan etäisyys on 147 100 000 km.
DNA-yhteispituus ihmiskehon soluissa on siis noin 130 kertaa etäisyys auringosta maahan.

DNA:n itsensätoistamisessa virheen mahdollisuuksien määrä on tähtitieteellinen. Joten se elämisen järki, joka pakkautuu koodiin ja integroituna toteutuu siten, että tulos on elävä, toimiva, ajatteleva, järkevä, luova ja lisääntyvä ihminen, on mielestäni ihme.

Kehon ainoa keino välttyä liialta perinnöllisesltä mutatoitumiselta, lienee erikoistaa tärkeät solut ja pysäyttää ne G0-tilaan, mikä on parempi kuin mutaatioriski, ja kompromissinä tälle suojatekijälle on rajoittunut ihmiskunnan ikä.

On olemassa järjestelmä, joka pitää solua G0(zero) tilassa, joten koko genomi ei toista joka hetki tuota koko matkaa, sitä 130 maan ja auringon väliä, vaan välttämättömän, essentiellin osan siitä ja senkin synkronisesti eri kohdissa S- faasia. Jos genomi toistaisi koko itsensä jatkuvasti, ihmisen energiantarve olisi aivan suunnaton, itse asiassa täysi mahdottomuus toteuttaa.

Kun ajattelee DNA:n luonnetta, että se lisääntyy uskollisesti itseään kopioimalla, tämä asettaa soluille erittäin suuret vaatimukset, jotta noin pitkä geneettinen informaatio voi vuodesta toiseen toistua virheettömästi. DNA:n uusiutumisen virheistä ja hyvistä sattumista summautuu luonnollisesti ihmiskunnan iän rajat ja DNA:n itsensäkorjaamiskyvyn heikentymisestä syntyy sairaustiloja kuten syöpiä. Ihmiskunnalle on eduksi hankkia lapsia kohtalaisien nuorella iällä. pojasta polvi paranee, sanotaan. Elämänvoimat valitsevat parempaa ja elinkykyisempää esiin.

Jotta noin mittavan DNA:n uusiutumiskopioinnit onnistuisivat onnellisesti, täytyy kehon joka päivä olla ravitsemukseltaan, hapensaanniltaan ja miljöötekijöiltään otollisessa tilassa. (DNA:n kannalta katsoen se ehkä voisi tuottaa 180 vuoden elinikää, mutta elinkunto rajoittaa elinikää noin 70-80 maille. Monet uudet sairaudet yhteiskunnassa vikuttavat myös globaalin genomin stabiliteettia ja täten elinikää.

Nobelin palkinnot saaneet keskustelivat takavuosina Tukholman Bernadotte-salissa eliniästä, ja eräs ekonomian tiedemies totesi, että ekonomisinta olisi 300 vuoden elinikä, kun kerran nuoret koulutuksen hankkivat pääsevät tuottoisaan elämään vasta noin 30 vuotiaina ja sitten voivat toimia vain. seuraavat 30 v. nykyisellään.