Tarvitaanko ravinnossa fytiiniä?

On koetettu ottaa selvää, voiko keho syntetisoida tätä molekyyliä vai onko keho aivan riippuvainen dieetissä tulevasta inositolista.

Sanotaan, että tavallisessa ravinnossa, joka sisältää viljalajeja, palkohedelmiä, pähkinöitä esiintyy aika runsaasti fytiinihappoa, IP(6) Mitään yleistä laajaa tietuetta ei vielä ole Pohjoismaissa ehkä olemassa, mutta yksittäisiä fermentaatio- ja maltaankäyttö- sekä leivontakokeiluja eri viljalajeilla on tehty, jotta nähtäisiin, miten fytiini muuntuu erilaisiksi vähemmän fosfaattia kantaviksi inositoleiksi samalla antaen irti kelatoimiaan ja sitomiaan mineraaleja (Fe++, Zn++, Mg++, Cu++, Mn++ (myös raskasmetalleja Cd++ ).

Vaikuttaa siltä , että pääasiassa VAIN kasvikunta, esim. viljan siemen, omaa inositolisyntetaasientsyymiä ja kykyä konsentroida inositolia muuttaen sitä fytiinihapoksi kinaasien avulla lähinnä täydellisesti fosforoituneeseen IP(6) muotoon, josta sitten ruoanlaitossa voi hieman purkautua fosfaatteja irti.

Momonoki et al Japanissa havaitsivat maissin versossa asetylkoliinia (AK) ja asetylkolinesteraasia (AKE) sekä niiden selvää yhteyttä inositolisyntaasientsyymin toimintaan asetylkoliinientsyymin stimulaatiolla.

Lie ihmisenkin AK & AKE-järjestelmällä merkitystä inositolin aineenvaihdunnassa, mutta fosfoinositidisynteesin stimuloijana (inositoliaineenvaihdunnan lipidiliukoisella puolella PI, PIP, PIP2, PIP3). Tietysti myös signaalinvälityspuolellakin lie merkitystä asetylkoliinilla.

Siis inositolimolekyyli itse ei synny kehossa. vaan kasvissa, ja sen modifiointijärjestelmä on kehossa monipuolinen, eikä varmaan kaikkia tekijöitä ole edes vielä löydetty, koska inositolijärjestelmän sairaudet ovat lisääntyviä kansantauteja (diabetes, AD, vaskulaariset sairaudet, syöpä.

Sikiö on saanut äidin puolelta placentan kautta fytiinihappoa tai inositolia, joka on kasvisperäistä. Kun vauva syntyy, kestää suhteellisen kauan, että se alkaa saada kasvisperäistä fytiinihappoa itse, joten maidossa olevasta animaalisesta fosfolipideistä ja rasva-aineista tulee sitten ainoa väliaikaislähde inositolille, kunnes pikku hiljaa kasvava lapsi saa ravinnosta itse lisää fytiinihappomuotoista inositolia. Tässä on siis mahdollinen piilevä vaara inositolin liian vähäiselle saannille, kun placentayhteys on katkennut. Tärkeäksi muodostuu sitten imettävän äidin oma ravitsemus, jotta maidon kautta voisi fosfolipidejä tulla riittävästi. Mitään pitkän linjan tutkimusta tästä ei ole olemassa.

Tiedetään poikkileikkaushavaintoina, että esim sikiöajan neuraaliputkivaiheen häiriöitä on esiintynyt fytiinin puutteessa.

Vielä vuonna 2000 tieteellisissä lähteissä mainitaan, että fytiini sekoittuu niin paljon kuituasiaan, että sen oma merkitys ei ole ollut havaittavissa.

On ollut myös vaikeuksia paikallistaa fytiiniaineenvaihdunnan erittäin monenlaisia välituotteita ja havaita niiden keskeisiä eroja.

KUN inositolia on, elimistö voi uudelleen säästämällä sitä käyttää sitä mi, PI jne uudissynteesiin polyfosfaattien IPx degradaation jälkeen.

Inositoli(mI) ja glukoosi (glc) kilpailevat soluun pääsystä ja huonossa sokeritasapainossa sokeria menetettäessä, menetetään myös inositolia.